Vanhempi tytär on odottanut kärsivällisesti jo vuosia erään peiton valmistumista. Nimittäin olen ostanut kauniin kankaan, johon olen suunnitellut laittaa pehmoisen vuorin jostakin karvaisesta kankaasta. Peiton piti tulla m:n torkkupeitoksi ja aina kun järjestelin kankaita muistin lupaukseni ja harmittelin unohdustani. Olen jopa muutaman kerran muistanut kysyä eurokankaassa käydessäni sopivaa vuorikangasta peittoon, muttei vain ole natsannut. Olen ollut aina liikkeellä väärään aikaan, kesällä tai syksyllä, kun karvaiset kankaat eivät ole vielä tulleet tai keväällä kun ne on jo loppuunmyyty siltä sesonkikaudelta. Sitten me löysimme Hobby Hallin sivuilta kauniin virkatun peiton, joka olisi myös sopinut torkkupeitoksi. Meillä oli tarkoitus aloittaa virkkaamaan sitä yhdessä ja langan metsästystä vasta virittelimme, kun mieheni toi eräänä päivänä kotiin pehmeän ihanan harmaan sävyisen peiton valkoisella karvavuorella.
Torkkupeitto
No, nyt ei ainakaan varpaat palele tuon torkkupeiton alta ja nyt kun peittoa katselen se sopii varmasti paremmin sävyltään kun se alun perin suunniteltu kangas. M:n huoneessa on värisävyksi valikoitunut pehmeän harmaa, joten tänne se käy todella hyvin. Näin se järjestyi ja minä voin pakata sen toisen kankaan laatikon pohjalle odottamaan uutta inspiraatiota.
Peitto on ollut todella käytössä, sillä hiihtoloman ajan meillä on ollut ensin vanhempi tytär ja nyt sitten nuorempi tytär köhässä, joten pehmoiseen peittoon on ollut mukava käpertyä ja katsella elokuvia. Koputtelen tässä puuta, että milloinkahan se tauti minuun iskee. Varmaan sitten, kun kaikki muut ovat jo kunnossa… niin ehkä minäkin pääsen tuota peittoa kokeilemaan!
With love,
M