Lifestyle

Pientä piristystä parvekkeelle ja kodinkoneshow jatkuu

Olen tämän kesän aikana saanut tasaiseen tahtiin hengiltä melkein kaikki kukkaset, mitkä olen parvekkeelle kantanut. Ilmeisesti kastelu ei onnistu tai sitä on liikaa tai muutama lämmin päivä on kuihduttanut kukkaset aivan surkeiksi. Viimeinen yritys on nyt nämä valkoiset ruusut, jotka tykkäävät kuumuudesta, jos sellaista nyt sattuisi olemaan ja myös yön viileydestä. Katsotaanpas miten näiden käy. Parvekkeella on tullut oltua taas turhan vähän, mutta eihän tuolla oikein ole edes tarennut.

Hempeän liilahtavan  Daalian ostin porraspieleen, jospa se toisi vähän väriä. Meidän terassi kun on toimittanut kodinkoneiden hautausmaata kohta parisen viikkoa, niin eipä ole tullut mieleen edes kukkasia laitella. Eilen sitten saimme vihdoin kodinkoneet pois ja uudet tilalle, tosin pyykkikoneen pitäisi tulla vasta huomenna. Kyllä näiden laitteiden kanssa on ollut mukava show. Tilaus otettiin kyllä vastaan, mutta joku siellä toisessa päässä unohti laittaa tilauksen eteenpäin ja vasta muutaman odotuspäivän jälkeen, kun aloin kysellä tuotteita, niin he huomasivat, että eihän tilaus ole edes lähtenyt eteenpäin. Kodinkoneet olisi tuotu sitten meidän reissuviikolla, joten eihän sekään onnistunut ja sen takia laitteet saatiin vasta eilen. Kyllä tässä on saanut bodymirkkuna heilua ja raahata ja kantaa noita järkäleitä ja äsken juuri kannoimme yläkerrasta alas pihalle pyykkikoneen. Tytär ja minä toisessa päässä ja mies toisessa. Ovat muuten meikäläiselle aika painavia ja pelkäsin mieheni saavan koneen päällensä kun hän meni edellä. Onneksi kaikki hyvin, mutta nyt jo odotan kauhulla huomista ja sen uuden koneen kantamista. Niistä pirskutan koneista kun ei tahdo saada millään otetta ja pelkää kokoajan, että ote lipsuu ja kone putoaa. Ei meikäläisestä tulisi kyllä muuttonaista sitten millään.

Mansikat alkavat olla kypsiä minunkin pienessä puutarhalaatikossa, kunhan etanat antaisivat niiden olla rauhassa. Yhden jättiläisen yllätin kiipeämästä verkosta ja voi sitä kiljuntaa ja yökötystä, että sain sen irti siitä verkosta. Tipautin sen kivellä ja heitinkin sitä kerran sillä kivellä. Mutta sepä ei ollut moksiskaan vaan tarttui kiinni siihen kiveen. Siitä vaan, ajattelin ja lennätin etanan kivineen päivineen aidan yli. Ei minusta niitä ole keittämään, sillä niin ne tappajaetanat kuulemma pitäsi tuhota. Hyi.
Onko muilla samanlaisia ongelmia tuholaisten suhteen?

                                                                  With love,
                                                              M
                                                               

12 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *