Tänään on nuoremman tyttären 16-vuotispäivä. Tuntuu huikealta, miten nämä vuodet vierivät ja nuori kasvaa ja kehittyy ja harjoittelee kovasti irtautumista ja kokeilee omia siipiään. Meillä se esiintyy haluna hoitaa asioita itse ja olen iloisena ja mielenkiinnolla tätä itsenäisyyttä sivusta seuraillut ja apuani tarjonnut, mikäli se on kelvannut.
Moni sanoi, että nuorelle tulee taitekohta tuossa rippikouluikäisenä ja niinhän siinä meilläkin kävi. Tuli uusia kavereita ja menoja, joita ei aiemmin niin ollut ja pitihän siinä meidän vanhempien aika tarkkaan tiedustella ja rajoja kotiintuloista asetella. Kivaltahan se ei tietysti nuoresta tunnu, mutta näin se vaan on, vanhemmat sen kotiintuloajan asettaa, ei nuori. Kaikki muut tietysti saavat olla yötä myöten riekkumassa ja hän vain on se ainoa, jonka pitää tulla kotiin aikaisin. Kuulostaako tutulta?
Iloinen olin tietysti näistä uusista kavereista, joista kaikki ovat tuntuneet ja kuulostaneet mukavilta, mutta pienen mutan aiheuttavat tietysti nämä kaverin kaverit, joista ei sitten niin tiedä, että millaisista kavereista on kyse. Tästä on tietysti tyttären kanssa puhuttu, mitä se pahimmillaan voi olla, jos joutuukin vääränlaiseen seuraan mukaan ja vaikeuksiin, mutta luotan, että tytär ymmärtää, milloin on parasta vetäytyä seurasta ja lähteä pois. Onneksi mitään kurjaa ei ole tapahtunut ja luotan tyttäreeni, vaikka aika usein tiedustelen missä ja kenen kanssa on ja haluan hänen ilmoittavan tekstarilla missä hän liikkuu.
Olen iloinen myös siitä, että saan olla läsnä hänen elämässään ja hän jakaa välillä minulle murheitaan. Kesällä hän oli isosena rippileirillä ja huomasin, kuinka huolissaan hän oli jonkin nuoren ongelmista, kun ei ollut pystynyt auttamaan, muuta kuin kuuntelemalla. Lohduttelin häntä, että tärkeintä on ollut kuunnella. Usein ääneen pohditut ongelmat eivät tunnu niin kurjilta, kun ne saa sanottua jollekin ääneen. Meillä tuo puheyhteys, joskus se on ollut kyllä äänekästäkin, mutta aina se on toiminut. Lisäksi on tietysti isosisko, jolle voi myös avautua.
Minusta tuntuisi hurjalta, että tytär vaikka lähtisi nyt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Se vaatii jo aikamoista itsenäistymistä ja onneksi meillä lukio löytyi suhteellisen läheltä, joten ei vielä muuttoa pois kodista. Ihanaa, että voimme pitää hänet vielä kotosalla muutaman vuoden ja minäkin ennätän harjoitella irtautumista hänestä.
Ihanaa syntymäpäivää, olet meille tärkeä! Olkoon päiväsi jatkossakin yhtä huolettomia ja aurinkoisia!
12 Comments
Outi Krimou/Outi's life
Paljon onnea tyttärellesi <3
Jassuntassu / My life
Paljon onnea! Meillä on kans 16v. poika kotona 🙂 Ihanaa päivää <3
Marina /Dioriina
Onnea tyttärellesi ja muista nuo samat tunteet omani kanssa <3
Marjo
Onnittelut tyttärelle 🙂
Marianna
Onnea tyttärellesi ja sinulle myös!
Samoja vaiheita ja ajatuksia läpikäydään meilläkin, kun nuorimmainen on nyt 15v. ja aloitti ylä-asteen viimeisen luokan.
Mysterious M
Kiitos Outi:)
Mysterious M
Kiitos:) No, sinä kyllä tiedät, mitkä on fiilikset välillä näiden nuorten kanssa:) Mukavaa iltaa!
Mysterious M
Kiitos:) Nii-in ja sitten se lapsonen yhtäkkiä lentää pesästä, kuten sinulla! Apua!:)
Mysterious M
Kiitos Marjo:)
Mysterious M
Kiitos Marianna! Eikö ole mielenkiintoista tämä vaihe ja kun vertaa nuorten elämää nyt ja mitä se oli silloin kun me oltiin tuossa iässä! Huhuh! Paljon on muuttunut kyllä, mutta kyllä tämä tästä, sillä toinen on jo 19v ja toinen kirii perässä:)
Souliina S
Oikein hyvää syntymäpäivää tyttärelleni ja tietysti vanhemmille. Voi kuinka tutulta kuulostaa nuo kertomassa asiat.
Se on hyvä että on sellaiset välit että pystyy keskustelemaan asioista.
Vaikka ne nuoret ei aina samaa mieltä olisikaan 😉
Toivon sydämestäni, että omat lapset ei muuttaisi ikinä toiselle paikkakunnalle, mutta voipi olla että näin käy.
Mysterious M
Kiitos:) Keskustelua täytyy aina yrittää virittää, jotta s yhteys säilyisi!
Kyllä se tuntuisi kurjalta, jos nuoriso päättäisi nyt lähteä, mutta eiköhän ne vielä tovi tuossa pyöri, I hope!