Hiukset

My day

Minulla oli tänään vapaata töistä ja voi pojat, kuinka tätä oli odotettu. Eikä pelkästään sen vuoksi, että minulla oli ylimääräinen vapaa, vaan koska vihdoin pääsin kampaajalle. Olin sitkuttanut ihan riittävän kauan suoristuneen ja karmaisevaksi harakanpesäksi muuttuneen tukkani kanssa ihan riittävän kauan. Luottokampaajani kun vaihtoi liikettä ja siinä liikkeessä ei kestokiharoita laitella. 

Sain onneksi  vinkkinä eräältä kampaajakouluttajalta, että Decor olisi kampaamo, missä hiukseni osattaisiin kihartaa haluamallani tavalla. Hiukseni kun ovat jästipäistä sorttia. Ei ihan millä tavalla tahansa meinaa kihartua, mutta kun kihartuu, niin pysyy melkein vuoden. Moni kampaaja ei tätä ole uskonut, mutta nyt löytyi ihastuttava Ina, joka osasi käsitellä hiuksiini sopivat kiharat. Joten aamu alkoikin sitten kampaajalla ja heipä vaan suorat suortuvat.

Kolmetuntinen kihartamisen, sävytyksen ja leikkausten parissa meni kivasti rupatellen ja sitten riensinkin jo tapaamaan vanhempaa tytärtäni, jolla oli myös vapaapäivä.

Päädyimme heti aluksi lounastamaan Raffaellon kanafilesalaatilla ja…

jälkiruokana oli lämmintä suklaakakkua jäätelöpallon kera.


Pienen hetken kiersimme kaupoissa ja löysimme tyttärelle villakangastakin, jota jo viime kevättalvella etsimme. Ei ollut järkeä ostaa pelkkää keinokuituista vuoretonta takkia, vaan jätimme suosiolla ostamisen tälle syksylle. Eikä ollut kovin helppoa tämänkään löytäminen, mutta Espritiltä vihdon löytyi takki, jonka malli oli sopiva ja villaa takissa on 80% ja siinä oli vielä vuorikin, joten kaupat tuli. Nyt minun ei sitten tarvitsekaan ostaa kangasta ja ommella hänelle takkia, kun sopiva löytyi.

Seuraavaksi kävimme Instrussa katsomassa ja vähän jo valitsemassa uusia silmälaseja minulle. Jotenkin pelkään, että hajataitto on minulla pahentunut, kun näön suhteen kaikki on väsyneenä hieman hankalaa. Tuntuu, kun näperrän jotakin lähellä, niin kauas katsoessa ei tahdo millään aivot toimia ja tarkentaa, tai sitten se näkö on vain huonontunut. Vihaan silmälaseja, mutta ei tässä ilmankaan voi olla. 

Tiia muistutti omassa blogissaan Bridgetin uudesta leffasta, joten menimme katsomaan sitä. Voi, että se oli hauska, viihdyttävä ja ihanan romanttinen. Minusta on välillä ihana katsoa leffoja, joista jää hyvä mieli ja tästä jäi.

Lopuksi ostin vielä ennen kotimatkaa ihanan vaaleanpunaisen Hortensian ilahduttamaan viikonloppua. Vapaapäivä oli ihana, vaikka aika loppuikin kesken, mutta seuraavalla kerralla jatketaan. Mukavaa viikonloppua kaikille!

20 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.