Neuleesta huivi tuunaamalla

Talvi tekee tuloaan ja silloin on hyvä kaivaa kaapista lämpöisempiä vaatteita, neuleita ja talvivaatetta, jos ei ole sitä jo tullut tehneeksi. Kyllä se nyt kylmenee, pakko uskoa.

Käyttämättömiä neuleita, joita ei enää muuten kehtaa/halua käyttää, tulee aina vastaan, ainakin minulla, kun siivoilen, joten on hyvä konmarittaa sitä neulevaatevarastoa. Tämä on himokäsityöharrastajalle aina mietinnän paikka, sillä pakko on rajoittaa lankojen ostamista, jos kaapit pursuaa  neuleita.

Minulla löytyi sellainen muutama vuosi sitten neulomani neuletakki, joka on ihanan kevyttä ja pehmoista merinovillaa. Neule kuitenkin venyi käytössä ja siihen tuli myös hiukan nukkaa, joka teki sen nuhraantuneen näköiseksi. 

Pyörittelin tuota neuletta, joka oli muistaakseni kakkosen puikoilla neulottu ja superohuesta langasta vielä ja päätin kehittää siitä vielä jotain käyttökelpoista. En halunnut boleroa enkä muutakaan neuletakkia, joten päätin hyödyntää vain helmaosan, joka ei ollut niin kärsinyt. 

Reippaasti vain saksilla leveyssuunnasta poikki, sillä siinä ei ollut saumoja ja olin sen neulonut yhtenä kappaleena. Huolittelu ompelukoneen siksakilla ja päätyjen käännökset, jotta ne eivät repsottaisi. Käytin sitä muutaman päivän, mutta pohdin sen tarvitsevan jotakin lisää. Ehkä jotain koristelua, sillä muutoin se oli tylsä, vaikka värikäs olikin.

Nurja puoli oli jotenkin parempi tälle huiville, joten pengottuani ompelustarvikelipastoani, löysin sieltä paljettinauhaa, josta hiukan vapaalla kädella taituroin koristeet huivin päätyihin. Nyt se on valmis ja koska huiveja ei ole koskaan liikaa, tämä siis tuli parempaan käyttöön kuin kesäisenä neuletakkina.

 Meillä kolme naista hakee aina joko käsineitä tai huiveja ja usein niitä lainaillaan ja välillä ne unohtuu jonnekin, joten nyt minulla on ainakin yksi uudistunut huivi taas omaan käyttöön.

Kannattaa siis aina miettiä kahdesti, voisiko vaatetta vielä jossain muodossa käyttää, ennenkuin siitä luopuu. Tämä on meikäläiseltä paljon sanottu, sillä en ole aiemmin osannut hyödyntää vanhaa, vaan olen sen surutta viskannut pois. Ikä teettää näköjään nöyräksi ja tuleehan sitä omalta osalta riittävän paljon kulutettuakin, joten ihan kiva näppärästi ”pelastaa” näitä vanhoja tekeleitäkin. 

Joskus tekeleestä voi tulla vielä parempi versio tuunattuna, kuin se aiemmin olikaan. Kaiken lisäksi tämä huivi on ihanan lämmin ja kerroinko jo, pehmoinen, joten ei ihistä tai ahista kaulassa ja se on tärkeää.

Aina ei välttämättä kuitenkaan halua tuunata, vaan nauttia uusien lankojen lumosta ja neulomisesta. Ohjeet pipon ja huivin neulomiseen, ole hyvä.