Käsityöt

Wanhaintanssit eli tyttären päivä prinsessana

 

Wanhaintanssit eli tyttären päivä prinsessana

 
 

Wanhaintanssipäivän humua ja muistoja ei varmaan hetkessä unohda. Iloa ja naurua, kun tanssijoita jännitti ja he kirmailivat ympäri esiintymislavaa ja etsivät omaisiaan yleisöstä ja soittelivat heille ohjeita, mihin mennä istumaan.

 Kikattelua, kihertelyä ja kirosanojakin, kun jokunen prinsessa kompuroi pitkiin tylliunelmiinsa. Tämä kaikki siis tapahtui ennen Wanhaintanssien alkua, mutta hymyt katosivat ja tanssijat selvästi jännittivät ja keskittyivät totisina, kun tanssiesitys alkoi.

Kaunista oli katsoa nuorten iloa ja upeita pukuja, kampauksia ja meikkejä, sekä nuorten miesten frakissa pyörähtelyä. Kuinka kauniita ja komeita he olivatkaan. Miten minusta tuntui, että oli vaikea uskoa heitä vasta 17-18 vuotiaiksi, sillä he näyttivät niin paljon aikuisemmilta, kuin itse näytti vastaavassa iässä.

Tanssien jälkeen osa valitti rakkoja jaloissaan, no niitäkään ei hevin unohda. Muutama heitti mekon kassiin ja pukeutui illalliselle minihameeseen tai farkkuihin. Minusta se oli sääli, sillä eikö sen yhden illan olisi silti voinut se juhla-asu yllä käydä illallisella. Mutta kyllä niiden pukujen kanssa varmasti saattoi hankala olla, sillä kuulin, että muutamilla oli pukuja ratkennut ja helmoja revennyt, joten kyllähän siellä tanssin pyörteissä sattuu ja tapahtuu. 

Meille katsojille ja omaisille välittyi vain se ilo, mikä purkautui sitten loppuosassa jo naurahduksina, kun kommeluksia sattui tanssikuvioissa. Mutta sehän on vain hauskaa, sillä joskus sellainen on parempi, kuin liian täydelliseksi hiottu tanssi, joka saattaa jättää kylmäksi.


Itse tietysti jännitin katsomossa, kuinka tämä ompelemani prinsessamekko kestää, sillä pitsi oli aika ohutta tuossa olkapäällä, vaikka se oli osin aluspukuun tiukasti ommeltu, mutta silti se jännitti. Tanssijat kun joutuivat sivulaukkaan ja hyppelemään ja taivuttelemaan oikein kunnolla. Mutta puku kesti kaikki temput, vaikka tytär jostakin hieman tanssiessa näytti hermoilevan.


Tytär siis ompeli  ja liimaili kiinni kaikki helmet ja kiiltävät swarovski-kristallit ja näin saimme säästettyä kustannuksissa 100 e.  No se meni sitten varmasti muuhun, mitä piti hankkia, mutta tämä on hyvä vinkki pieneen ja suurempaankin säästöön, jos omaa näppärät kädet ja hivenen tahtoa ja sisua.

Hameen alla on tyllinen alushame, joka nosti pukua riittävästi, mutta jos mekkoa haluaa käyttää myöhemmin vaikka gaalajuhlissa, niin alushametta ei välttämättä tarvita. Kangas on strech-satiinia ja kesti myös pienen pesuoperaation, sillä helmassa oli mustia kengän jälkiä ja aamulla ne piti saada pestyä pois, ennen koululaisille esitettävää tanssia.

Tämä prinsessamekon voi myös lyhentää ja saada näin, vaikka häihin tyylikkään kesäisen ja juhlavamman mekon. Toivon, että tälle mekolle löytyy vielä useampi käyttökerta ja sitä tytär minulle lupaili.

Wanhat on nyt tanssittu meidän perheessä ja tietty haikeus jää. Ihana oli ommella tätä pukua ja aina olen innoissani, kun saan tehdä juhlavia ompeluksia, varsinkin kun sai laittaa kimallusta ja hohtoa hiukan peliin. Tytär oli tyytyväinen prinsessana oloon, vaikkakin oli aika väsynyt. Seuraavana aamuna oli siis vielä uusi Wanhaintanssiesitys koululaisille, joten kaksi päivää juhlahumua, joka huipentui vielä iltamenoihin. Kyllähän sitä nuorena jaksaa.

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.