Kesäkukkaset kukkivat puutarhassani

Olipa hiukan pröystäilevä tuo otsikko. Oikeasti minä en ole puutarhuri lainkaan ja siitä olen täällä useampaan otteeseen julistanut ja kasveja tasaiseen tahtiin kuihduttanut. Mutta yritystä ei puutu ja joka kevät minä innostun, lapsen lailla, kukkien hankkimisesta ja yrttien istuttamisesta ja siitä kaikesta kasvien ihmettelystä. 

Olen kuitenkin oppinut hiukan jo pihaa laittaessani,  mitä kasveja saan menestymään pienellä kuumalla pihallamme ja mitä kannattaa suosiolla välttää. Muutaman vinkin tarjoan täältä sellaisille,  jotka myös taistelevat omien kukkasten kanssa ja vasta harjoittelevat oman pihan kukkasten kasvattamista. Ihan alkuun paras vinkkini ja helpoin hoidettava kesäpuutarhassa on ruukkuistutukset. 

• Sopiva koko ruukulle.
• Pari kiveä pohjalle, jos ruukku on umpinainen ja hyvää multaa riittävästi kukan ympärille.

Sain kimmokkeen tämän helteisen sään myötä kukkaistutuksiin, sillä nyt ei tarvitse pelätä hallaa. Eihän? Ostelin peruskukat joiden kanssa olen sinut, eli keskikokoisen hortensian terassille ruukkuun ja nyt muistin jopa oikean rodo-mullankin sille, muutaman krysanteemin, ruusuja ja kaksi lumihiutaleamppelia. 

Koska olimme miehen kanssa iltasella ostoksilla, niin se into lopahti siihen, kun kello oli jo liian paljon puutarhassa touhuiluun ja jätin kukat vain terassille odottamaan seuraavaa päivää. 

• Paha virhe, ne kannattaa laittaa varjoon, tai istuttaa heti, sekä antaa paljon vettä.

Koska oli julmetun kova helle, niin kukkaset olivat jo aika nuutuneita, kun pääsin töistä ja pelotti hieman, että näinkö tässä taas kävi, en päässyt alkua pitemmälle. No istutuin ne äkkiä ja kastelin runsaasti. Varsinkin hortensia on sellainen juoppo, että se tarvitsee vettä todella paljon. 

• Ruusujen kanssa ei ole helppoa, mutta ne kestävät lämmintä aika tavalla, kunhan niitä muistaa kastella riittävästi. 

Vein yhden ruukun meidän lasitetulle parvekkeelle ja siellä on helteellä todella kuumat oltavat, joten katsotaan miten käy ruususen.

Kyllä kukat varmasti virkistyivät, kun pääsivät hiukan isompaan ruukkuun ja uuteen multaan. Nyt kelpaa, joten odotan nyt kiitokseksi kukintaa mahdollisemman pitkälle kesään. Istutin muuten vasta nyt ne aiemmin hankkimani orvokit, jotka sopivat kauniisti yhteen krysanteemien kanssa.

Valkoinen on trendiväri kukissakin, mutta itse päätin piristää terassia hieman väriloistolla. Varsikin kun aidat ovat valkoiset ja talo vaaleankeltainen, niin on kiva saada vähän piristystä väreillä. Kyllä sieltä mukaan lähti pari valkoista kukkaakin, joten en nyt ihan täysillä vielä kukkaloistolla voi ylpeillä, mutta pikkuhiljaa.

• Uskalla siis iloitella kukkasten väriloistolla niiden pelkkien valkoisten kukkasten sijaan, vaikka kokeilun vuoksi.

Olen iloinen, että tuo terassin viime kesänä mustaksi maalattu pinta, on säilynyt mustana, eikä ole lainkaan haalistunut. Terassihan oli aiemmin tumman ruskea ja laikukas, joten maalasimme sen mustaksi ja siitä löytyy postaus täältä. 

• Myös terassin tumma väri korostaa kivasti kukkaloistoa ja varsinkin musta antaa hyvän taustan kukille.

Miten kiva olikaan huomata, että omenapuut ovat täynnä kukannuppuja. Ehdin jo viime kesänä säikähtää, kun leikkasimme puita todella reippaasti, että kärsivätkö ne niin paljon, etteivät enää kuki lainkaan. Mutta kyllä ne ovat kohta kukkimassa ja sulostuttamassa pientä puutarhaamme.

• Omenapuita kannattaa leikata aina ennen tai jälkeen kasvukauden.
• Omenapuut pitävät kukinnoissa välillä taukoja, joten joka vuosi ei kannata kukkasia ja omenoita odottaa.

Mutta se murheenkryyni löytyykin sitten tuosta nurmikosta. Se on aikansa elänyt ja sammaloitunut ja voikukkia siellä löytyy niin paljon, ettei niitä tahdo jaksaa poistaakaan enää. Miehen kanssa päätimme aloittaa nurmikon kunnostamisen ja hävittää sekä sammaleen että voikukat. 

Isommalla pihalla tuo sammaloituminen ei varmasti haittaa, mutta pihamme on paritalon pieni piha, joten parempi on saada se nurmikko takaisin. Sammal pois- rakeet on  jo ostettu ja nyt sitten odotamme hieman kosteampaa säätä, taisivat lupailla jo torstaina sadetta ja silloin saamme rakeet imeytymään maahan. Jos sen nyt voi noin ilmaista. Uskon kyllä, että sammal saadaan pois, mutta nuo voikukat ovat kyllä sellainen riesa, että niiden kitkeminen on jatkuvaa työtä.

Tämmöistä kuuluu meidän pieneen puutarhaan ja muutamia diy-juttuja olen tässä kehitellyt pihalle, joten jatkoa seuraa ja toivon myös, että seuraavat kuvat nurmikosta ovat hiukan kukoistavammat. 

Mikäli sinulla on hyviä neuvoja voikukkien ja sen sammaleenkin hävittämiseen, niin otan ilomielin vinkit vastaan.