Heinäkuussa tehdään heinätöitä kassikalenterissa

Heinäkuu alkaa ja aika on jälleen vaihtaa kassikalenteriin uusi lehti, sekä ripustaa heinäkuusta muistuttamaan jonkin juttu, tuon kassikalenterin sivuun. Heinäkuussa kassikalenterissa tehdään heinätöitä. Ideoita oli muutama, mutta ajattelin tehdä ekoteon ja napata vain luonnonantimia, jotka kuihtuvat ajan myötä siististi pois.

Ensi viikolle on luvattu mukavia hellepäiviä, joten heinänteko sujuu varmasti hyvin noissa talkoissa. Heinätyöt on nyt omalta osalta tehty, vaikka nuo heinäntekotalkoot tuossa kiinnostavatkin, mutta lähinnä vain ajatuksena. Kiva, että kaupungissa voi harrastaa myös paluuta juurille ja leikkiä hetken aikaa, ennen koneita.

Itse en ole heinätöitä lapsuudessa tehnyt, mutta muistan, kuinka äiti aina kertoi heinäpellolla heinäseipäitä nuorena tehneensä ja kuinka se oli raskasta hommaa. Iho paloi aina karrelle ja koska äiti ei halunnut näyttää ruskettuneelta, hän yritti saada vaikka millä keinolla rusketusta pois. Kirnupiimällä ei ollut kuulemma lähtenyt, sillä sekin oli testattu.

Huvittaa, kun nyt yritetään vaikka millä saada rusketusta pintaan, joten sinne heinäpellolle kannattaa suunnistaa, jos mielii saada liikuntaa ja kunnon rusketuksen. Mutta kannattaa suojata kunnon aurinkosuojalla itsensä, siellä oikeasti palaa muuten.

Heinäkuu on siitä kiva, että siihen liittyy muistoja lapsuuden uimaretkistä ja aurinkoisista päivistä. Ainahan se aurinko paistoi, kun lapsuuden kesiä muistelee. Uimassa oltiin niin kauan, kunnes hampaat kalisivat. Heinikossa juostiin piiloleikkiä ja heiniin pujoteltiin marjoja, ahomansikoita ja vattuja.