Sudenkorennon tanssi -elokuun kassikalenterissa

Sudenkorennon tanssi -elokuun kassikalenterissa

Elokuu on täällä ja minä olen pikkuisen myöhässä kassikalenterin suhteen. Sitä se loma teettää, että ajantaju katoaa. Olimme nimittäin Kolilla mökkireissulla ja siellä vasta tajusin, etten ole ennättänyt hektisen, helteisen ja ihanan heinäkuun aikana suunnitella elokuun kassikalenteriin vielä mitään. Toisaalta huomaan, että helteillä heinäkuussa ihmiset ovat vähemmän viettäneet aikaa somessa ja blogeja lukemassa, joten hyvä niin. Kesästä pitää nauttia nyt, kun se on ja onhan sitä vielä kuukausi jäljellä, niin haluan ajatella.

Ideat minulla pulpahtavat pintaan näissä käsitöissä yleensä sattumalta. Siihen voi vaikuttaa mikä vaan, kuten nyt tälläkin kertaa. Ihana Pielisen hiekkaranta, jonka löysimme vuosia sitten erään paikallisen vinkin perusteella, on yleensä autio ja peilityyni, vaikka muualla tuulisikin reippaasti. Tänne aurinko paistaa puiden takia vain iltaisin, joten olemme käväisseet täällä iltauinnilla ja silloin ne iski. Nimittäin sudenkorennot. Niitä oli muutama, mutta iso ja ne lentelivät meitä kohti, aivan kuin tanssahdellen. Hetken päästä se kävi hiukan ärsyttämään. Kauniita ne olivat, mutta minua pelotti, sillä olen kuullut, että ne saattavat joskus purra. Tämä voi olla kyllä höpöjuttukin, mutta en nyt halunnut sitä käydä testaamaan. Sillä kertaa uiminen oli pikainen pistäytyminen vedessä.

Kun sitten laiturilla istuskelin aurinkoa ottamassa, sain idean. Sudenkorento, sen teen kassikalenteriin ja ihan pienistä kivistä. Miehellä ja minulla on ollut aina viehtymys kauniisiin kiviin ja etsimme niitä aina, kun rannoilla kuljemme. Kävimme vasta Tampereella ja siellä pistäydyimme myös kivinäyttelyä katsomassa, mutta ne kivet olivatkin sitten jo aivan eri luokkaa, kuin nämä meidän keräämät. 

Usein nappaamme muutaman sileän terapiakiven mukaamme ulkomaanmatkoilta ja Kolilta niitä on myös joskus löytynyt. Heitin miehelle ajatuksen kivistä ja pyysin häntä keräämään pieniä kiviä sudenkorentoa varten. 

Lähdimme eilen ajamaan Kolilta kotiin, sillä ensi viikolla työt taas alkavat ja pyykkirumba ja muut kotityöt odottivat. Lisäksi sääennuste lupasi ukkosta ja sadetta, joten viisasta oli lähteä kotiinpäin. Aamulla sitten, huonosti nukutun ja aivan liian kuuman yön jälkeen, sain hetken terapeuttista tekemistä, kun toteutin tuon sudenkorennon tanssin, elokuun kassikalenteriin.

Liimana käytin kontaktiliimaa, jotta kivet varmasti pysyvät ja kortin kiinnitykseen käytin ohutta juuttilankaa. Luonto oli jälleen suopea, antoi idean ja myös tarvikkeet kassikalenteriin. Kassikalenteriin tuli pikkuisen kierrätystä, vanhasta kartongista korttipohja ja narukin löytyi laatikon pohjalta.