Käsityöt

Auringonkukkapellossa kukkaismekossa

Saimme tyttären kanssa eräänä iltana vihdoin sovittua kuvaussessiosta auringonkukkapellolla ja ajattelin esitellä muutama vuosi sitten ompelemani kukkaismekon.

Aina ajoittain on hyvä nostaa esille, jotain aiemmin tehtyä ja hyväksi todettua, mutta tässä tapauksessa yllättävän vähän pidettyä. Syykin löytyy kirjoituksen lopusta.

Olen siis ommellut tämän mekon vuosia sitten, ikkunaverhokankaasta ja hintakin oli 3 e metri. Materiaali ja värit aivan kirkuivat nimeäni, joten ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin ommella kesämekko tästä kauniista kankaasta. Halusin ehdottomasti nilkkoihin asti ulottuvan mekon ja leveällä helmalla, jotta kangas pääsee edukseen. 

Miehustaa väänsin aikani, jotta sain mekon istumaan ja leveän helman vastapainoksi myös siroutta yläosaan. Parit vekit kohdassa, jossa etukappaleet menevät ristiin, auttoivat asiaa ja yllätyin, kuinka se toi sitä kaivattua siroutta mekkoon. Leikkasin myös miehustan, rintojen alta hieman kaarevaksi, joten se vaikuttaa myös kokonaisuuteen hoikentavasti. Pelkäsin  lopputulosta, sillä hameen vekit ovat todella leveät ja koska miehusta on aika lyhyt, mutta se onnistuikin tosi kivasti.


En ole tätä mekkoa montaa kertaa pitänyt ja nyt pohdin syytä. Mekko on aavistuksen kuuma helteellä, onhan kyse verhokankaasta, joka on kudottu tiiviiksi. Tai niin luulin ja nyt se on ollut minulla pari hellepäivää päällä ja ihan miellyttävä sitä oli käyttää.


 Toinen syy voi olla se, että väriloisto mekossa saattaa vaikuttaa juhlamekolta, vaikka en sitä sellaiseksi tehnyt. Olenkin saanut tästä paljon kehuja, mekkoa käyttäessäni, mutta vihjailuja myös liian juhlavasta asusta arkeen. 

Ikkunaverhosta on moneksi, vaikka minusta kangas ei millään muotoa ole juhlava ainakaan materiaaliltaan. Se on  puuvillaa, jossa hiukan sekoitetteena polyesteriä, muistaakseni. Mikäli tämä olisi vaikka samettia, niin sitten se olisi juhlakangas.

Viikolla, kun riensin erääseen aamiaistapahtumaan, huomasin todella olevani varsinainen väriläiskä, muiden joukossa. Kadulla kulki ja tuli vastaan vain mustiin ja tummiin pukeutuneita ihmisiä. Itse haluan nauttia vielä kesästä ja pukeutua kesäisesti niin kauan, kun tätä aurinkoa riittää. 

Bussimatkalla sitten sain ihan tuntemattomalta naiselta kommentin, että minulla on upean värinen mekko ja hieno muutenkin. Tästä tuli hyvä fiilis, että en olekaan kummajainen, vaikka värikkääseen pukeudunkin. Eihän sitä saisi miettiä liikaa toisten naljailuja, mutta aina sitä kuitenkin turhia märehtii, vaikka pukeutumistaan ei muuttaisi siltikään. 




No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *