Juhla-asussa syntymäpäivän kunniaksi

Juhla-asussa syntymäpäivän kunniaksi

Tervehdys! Ennen kuin kerron tästä tyttärelleni ompelemastani syntymäpäivän juhla-asusta, on hyvä kertoa, miksi blogini on päivittynyt niin harvoin ja nytkin on takana melkein viikko, viimeisestä postauksesta. 

 Olen tässä pakostakin joutunut pitämään blogitaukoa, sillä olen kolmisen viikkoa kuumeillut ja vain maannut sängyssä, odottaen parempaa huomista. Monta kivaa juttua ja isoimpana blogimatka Ahvenanmaalle, peruuntui sairastamisen vuoksi. 

Koska minulla ei ollut muuta kuin kuumeilua, sain vain sairauslomaa pari päivää ja särkylääkkeitä. Olin pari päivää aina töissä ja taas sairastamassa kotona. Lopulta tulehdusarvot nousivat sen verran korkeaksi, että sain lopulta lääkärin kiinnostumaan sairastamisestani. Tämä oli jo kolmas lääkäri, mutta hän sai pyörät pyörimään ja hän passitti minut verikokeisiin, röntgeniin ja lopuksi sairaalaan. 

 Vihdoin pääsin tarkempiin tutkimuksiin ja vaikka tulehdusarvot olivat hiukan laskussa, niin tämä kuudes lääkäri sairaalassa, antoi minulle sellaisen hevoskuurin lääkkeitä, joiden pitäisi tehota. 

Nyt olen kohta kolme vuorokautta syönyt tehokuuria, mutta niin vain hitaasti paraneminen tapahtuu, että usko meinaa mennä. Kuumetta oli vielä eilen yli 38 astetta, joten vielä ei tiedä toimiiko lääkkeet lainkaan. On tämä rasittavaa. 

Mutta nyt tänä aamuna, pitkästä aikaan, oli hiukan parempi olo, vai johtuneeko tämä vain illalla otetusta särkylääkkeestä, en ole varma. Heräsin siihen, että minulla oli nälkä. Tämä oli jo hyvä merkki, sillä painoa on tippunut kolme kiloa, sillä ruoka ei vain ole mennyt alas. 

Uskon, että toivoa on ja niinpä otin läppärin ja naputtelen sängyssä tätä postausta, joka piti alkuaan tehdä jo eiliseksi. Kyllä se taas tästä lähtee.

Ihana tyttäremme täytti elokuun lopulla kahdenksantoista ja ymmärtäähän sen, että tuo ikä on jotain maagista ja sitä kun on niin odotettu, niin toki sitä pitää juhlia kunnolla. Elokuun puolivälissä järjestimme hänelle isommat sukulaissynttärit ja sen jälkeen näitä pieniä ja isoja juhlia on riittänyt. 

Juhla-asua hän toivoi kaveribileisiinsä ja asun ompelemisesta oli puhetta joskus kesän aikana ja sellaisen minä hänelle tässä sairastuksen lomassa ompelin. Olihan minulla niitäkin päivä, ettei kuumetta ollut, kun söin särkylääkkeitä ohjeiden mukaan. 

Kankaaksi hameeseen hän valitsi paksuhkon satiinityyppisen materiaalin. Kankaassa piti olla kiiltoa ja se ei saanut olla liian ohut, jotta alushametta ei tarvitsisi. Lopulta tulimme siihen tulokseen, että alushame oli kuitenkin järkevää laittaa alle.  Hame on hyvin pelkistetty ja aavistuksen levenee helmasta, jotta halkiota ei tarvinnut tehdä.

Kimalteinen toppi veti ensin kankaana puoleensa, mutta on pakko myöntää, että se on aika haastava materiaali. Laitoin siihen vuoren vanhasta t-paidasta, jotta sitä olisi miellyttävämpi pitää. Päällä ollessa se ei tunnu miltään, mutta pukeminen ja riisuminen on kyllä tuskaa, vaikka materiaali joustaakin jonkin verran. 

Tähän toppiin olisi voinut ommella tietysti vetoketjun, mutta paljettien vuoksi, olisi voinut olla turhan haastavaa, saada lopputuloksesta siisti. Kolme koneneulaa paukahti rikki, joten paljettikankaat, tässä muodossa, saavat olla toistaiseksi minulta kiellettyjen listalla.

Muistatko vielä, kun täytit kahdeksantoista? Miten ihana oli, kun ei ollut vielä huolta huomisesta, ei vastuuta tai huolia! Kaikki ovet olivat avoinna ja oli uskoa huomiseen ja siihen, että ihania asioita tulee tapahtumaan. Näitä toivon myös sinulle, rakas tyttäreni!