MITÄ OMPELIN TYTTÄRILLE VUOSIA SITTEN

Sain tässä vähän aikaa sitten vihjauksen, että olisi kiva nähdä, mitä ompelin tyttärille vuosia sitten? Kiitos Helena:) No, olin juuri postauksessa kertonut, että onhan noita vuosien varrella tullut mekkoja ommeltua tyttärille ja vielä kelpaa.

Minähän tartuin tähän heittoon oitis ja esittelen nyt muutamia mekkoja, joita olen tyttärille tehnyt. Näitä tuli useampi ommeltua kyllä ensin vanhemmalle tyttärelle ja ne siirtyivät sitten ajan myötä nuoremmalle. Toki ompelin nuoremmallekin ihan omia mekkoja ja kangaskaupoissa käväistiin usein. No, sekään ei ole kovin muuttunut, sillä useinhan me vieläkin siellä käydään.

Kuvat siitä, mitä ompelin tyttärille vuosia sitten, ovat albumin kätköistä, joten eivät ole tasoltaan kovin hyviä. Varsinkin, kun ottaa kuvan kuvasta. Eikä silloin ollut vielä digikuvia.

MITÄ OMPELIN TYTTÄREILLE VUOSIA SITTEN

Ensimmäisenä on tietysti kuva 1-vuotiaasta, jolle ompelin mekon rimpsuineen ja röyhelöineen ja Stainer-nuken, jonka olin myös itse tehnyt, piti tietysti olla samaan tyyliin puettuna.

Tässä myös toinen tytär 1-vuotiaana ja hänelle ompelin hempeästä liilan sävyisestä kukkakankaasta mekon, jossa oli oma pieni pussukka mukana. Tosin sehän oli aina riipaistu pois ja yritin sitä aina ujuttaa mukaan asuun, jotta se ei katoaisi. Olemme perhekuvauksessa kuvaamossa ja suurin aika meni tätä vipeltäjää vahtiessa, sillä hän oli juuri oppinut kävelemään ja tässäkin on juuri ponnistamassa pois tuolista.

JUHLIIN LÄHDÖSSÄ SAMANTYYLISET ASUT YLLÄ

Tässä ompelin miehen siskon syksyhäihin itselleni pitkän mekon ja kappas, sitä kangasta jäi, joten tein samanlaisen version tyttärellekin. Musta osa oli samettia ja alaosa viskoosia. Pitkät pitsihousut sopivat mainiosti tuonne mekon alle.

Tässä vanhempi tytär sai itselleen ompelemani mekkotakin, josta hän suuresti piti, mutta hattu jäi kyllä käyttämättä, sillä se oli liian kuuma. Laitoin sinne toppavuoren, kun ajattelin sen olevan lämmin, mutta se olikin liikaa ja hautoi lapsiparan päätä, joten se jäi käyttämättä. Tämä takki oli vain juhliin mentäessä käytössä, tai muuten, kun mentiin vieraisille.

RISTIPISTOJA HELMASSA

Nyt en kyllä jaksa enää käsittää itseäni ja sitä intoa väkertää kaikkea. Tässä mekossa on, no onneksi vain edessä, nuo kukat, jotka olen ommellut ristipistoin tuohon hameen helmaosaan. Helmaosa oli erillinen lipare, jonka vain ompelin hameeseen kiinni. Nyt kyllä ei enää irtoaisi, mutta silloin jaksoin tehdä näitä iltaisin, kun tytär jo nukkui.

Samettia ja kirjailtua taftia tai jotain samantapaista kangasta on tässä juhalmekossa. Minulla taisi olla tuosta punertavasta itselleni tehty mekko, joten muistaakseni siitä jäi kaistale, josta sain yläosan tähän mekkoon.

Tässä tyttäret odottelemassa syntymäpäivävieraita. Molemmille olen ommellut nuo mekot ja neuloin pienen boleron. Oi jestas, miten aika lentää ja haikeana näitä kuvia tässä katselee.

Nämä mekot ja muut lasten vaatteet tuli sitten nopeasti kierrätettyä kirpputorin kautta uusille käyttäjille. Kerran sattui niin, että puistossa lasten kanssa ollessa, törmäsin äitiin, jonka tyttärellä oli minun ompelema fleece-puku päällä. Vähän oli hassu tunne, mutta tietysti mukava, että tekemäni asu jatkoi matkaansa toisen lapsen päällä.

Tässä siis pieni pintaraapaisu siitä, mitä ompelin tyttärille vuosia sitten.