KULTASULKAINEN SIFONKIMEKKO

Kultasulkainen sifonkimekko on ollut jo muutaman viikon valmiina ja kuvatkin ovat ystävänpäivän tienoilta.

Täällä on ompelukone surissut koko viikonlopun ajan, sillä olen innokkaasti ommellut matkapuvustoa tulevia reissuja varten. Mutta pääseekö sitä mihinkään matkalle, kun on koko ajan uutiset pullollaaan koronaa. No, se jää nähtäväksi. Ommella silti aina voi, kun kankaat on kerran hankittu.

Tämä kultasulkainen sifonkimekko tai oikeastaan kangas siihen, on jälleen kerran löytö Eurokankaan palalaatikosta. Siellä kun jaksaa penkoa, löytyy huikeita kangaspakan loppujämiä ja hinnat ovat edullisempia, koska nämä palat ovat kilohintaan. Sifonki on arvokasta kiloissa hinnoiteltuna, mutta sehän ei paina paljoa mitään, joten hintaa muistaakseni tällekin mekolle tuli kuuden euron verran.

KULTAINEN SIFONKIMEKKO OHJEET

Sifongin ompelua pelätään turhaan, sillä tässä on tärkeää oikeanlainen neula ja minulla oli Microtextil Sharps 130/705 H-M, ja itse käytin tuota 60/8 eli ohuinta neulaa. Tästä punaisen sifonkimekon postauksesta löytyy vinkit sifongin ompeluun.

Nykyisin on niin ihanista kankaista tehtyjä sifonkisia mekkoja tai viskoosista valmistettuja mekkoja, joissa pitkät helmat hulmuavat ja niissä saa olla röyhelöä ja poimutuksia.

Helpointa oli tehdä yläosa tähän mekkoon suorista kappaleista ja ommella vekit pääntielle. Näin ei tarvitse pelätä liiallisia saumojen ompeluita, jos ei ole aiemmin tehnyt tuttavuutta tämän materiaalin kanssa. Hameosa on leikattu erikseen ja tein sen myös suorana, kankaan leveyttä hyödyntäen.

Hameosaan tein muutaman vekin, jotta kappaleet saadaan sopivasti yhdistettyä yläosan kanssa ja niiden saumakohtaan ompelin kuminauhan venyttäen, omilla vyötärön mitoilla. Hihat ovat runsaat ja rypytin olkapäille poimutusta ja ranteisiin ompelin kuminauhakujan ja pujotin kuminauhan. Yksinkertaista, mutta toimii.

KIERRÄTYSIDEA VYÖHÖN

Vyön tein kotoa löytyneestä tekonahkapalasesta ommellen sen vain tikkaamalla alareunasta ja vyön päistä. Mutta millä ihmeellä sen saisi kauniisti kiinnitettyä, sillä nepparia en siihen halunnut laittaa. Huomasin pöydällä korujen seassa lojuneet kultaiset pinssit, jotka olimme miehen kanssa eräästä tilaisuudesta saaneet. Niissä oli vielä magneettiset kiinnitysmekanismitkin.

Pinssit meillä oli tuossa tilaisuudessa esillä rinnassa, mutta käänsin logon piiloon ja käytin vahvaa pikaliimaa, jotta molemmat puolet pysyvät paikallaa vyön materiaalissa ja magneetit jaksavat pitää vyön kiinni. Tästä tuli minusta toimiva ja tyylikäs kierrätysidea ja sopi kullan sävyisenä täydellisesti uuteen Kultasulkaiseen sifonkimekkooni.