AURINGON KULTAAMA SILKKIMEKKO

Auringon kultaama silkkimekko tuli ommeltua viikonloppuna, kun meitä hellittiin kesäisillä säillä. En ole koskaan ollut syksyihminen, mutta nyt kyllä tuntuu, että pakostakin tästä syksystä alkaa pitää.

Lähdimme tyttäreni kanssa kuvauskeikalle juuri, kun auringon viimeisiä säteitä viipyili metsänrajassa ja auringon kultaama silkkimekko aivan hehkui. Vain pari viikkoa sitten saimme nauttia samanlaisesta auroínkoisesta sunnuntaista, jolloin kuvasimme samoilla pelloilla syksyn trikoomekon. Nyt on vuorossa tämä varsinainen tulen ja auringon suutelema silkkikankainen mekko.

Silkin sain ystävältäni, joka oli heti miettinyt minua, kun oli kankaan nähnyt. Kiitos kauniista silkistä Hanna. Tämän thai-silkin sävyä on hankala kuvailla, mutta oranssinkeltaista ja loimilankana punaisen sävyä. Niin upeasti se hehkuu ja välkehtii, kun aurinko siihen osuu.

Kun lähdin auringon kultaamaa silkkimekkoa suunnittelemaan, niin mietin, etten halua siitä liian hienoa, koska juhlia ei niin kovin usein ole. No, eipä niitä kyllä nyt näköpiirissä ole laisinkaan.

Halusin silkkimekosta rennon ja mekon, jonka alle voi laittaa vaikka mustat leggarit ja rennommat bootsit ja silti ei näyttäisi hassulta.

OMPELUVINKKEJÄ AURINGON KULTAAMAAN SILKKIMEKKOON

Kyllä siinä tuli hiukan eri versiota kokeiltua ja purettua, sillä hihat halusin isoiksi, mutta liian isot hihat sai minun mittasuhteeni hullunkurisen näköisiksi, joten hihoja piti hiukan hillitä.

Pääntiekin meni uusiksi, kun kangas ei taipunutkaan haluamaani malliin, sillä thai-silkki on hiukan jäykähköä, verrattuna valuvaan silkkiin.

Hihat saivat nyt päähuomion ja tietysti näin kauniista kankaasta ei kannata tehdä liian huomiomerkkimekkoa. Kankaalle pitää antaa mahdollisuutensa loistaa ja sitähän se saa, tässä muutoin yksinkertaisessa mekossa tehdä.

Hihat ovat reilut ja niissä on reipas rypytys. Hihat kapenevat alaspäin ja alulankakuminauhaa tikkasin kalvosimiin. Mekko on A-linjainen ja pääntiellä on pari vekkiä, jotta mekko ei olisi liian tylsä.

Thai-silkkiä ommellessa on muistettava oikea neula. Minulla oli jersey-neula ja ommellessa ei tarvinnut pelätä, että ompeleen reiät näkyisivät saumassa. Mahtavaa, että näitä neuloja löytyy kaikille mahdollisille kankaille, jolloin ompelu on kuin tanssia. Toista oli ennen, kun olen vastaavaa silkkiä ommellut ja taistellut väärien neulojen kanssa. Hermot meinasi mennä ja pienikin virhe näkyi, jos kangasta piti purkaa.

Pfaff koneeni kaksoissyöttö on myö loistava apu näitä vaativampia kankaita ommellessa ja vaikka aina saattaa tulla ongelmia, niin nyt kone kyllä toimi kiitettävän hienosti.

Tärkeää on muistaa huolitella saumat hyvin, melkein heti leikkaamisen jälkeen, sillä silkki rispaantuu helposti.

Helmassa on päärme ja tikkaus, sekä selkäpuolella pieni halkio niskassa, johon myös tein tikkauksen. Pääntielle leikkasin vinokaitaleen, jonka avulla sain käännöksestä siistin. Niskassa on pieni timanttinappi ja lenkiksi virkkasin ohuesta langasta lenkin, kun löytyi vielä tismalleen samaa sävyä.

Vyö on kierrätysideani viime talvelta ja siitä pääsee lukemaan täältä. Auringon kultaama silkkimekko parani huomattavasti, kun keksin laittaa tämän vyön sen kaveriksi.

Taas on mekko ommeltu ja tätä silkkiä löytyy vielä toinen palanen, jota säästelen seuraavaa inspiraatiota odotellessani. Silkki on kyllä kaunis materiaali, mutta ärsyttävintä on siinä se, ettei se kestä vesipesua. Tätä ei kuitenkaan kannata ihan joka paikkaan laittaa, juuri tuon pesemisen takia.

Oletko sinä ommellut thai-silkkiä?