PUUTERIHELMIÄ TALVIMEKOSSA

Puuterihelmiä talvimekossa on vuoden ensimmäinen mekko, jonka eilen sain ommeltua. Olen pitänyt hieman taukoa, mitä nyt olen vähän neulonut, mutta kone on ollut visusti pöydän alla. Hyvää teki tauko ja nyt olikin mukava ottaa kone esille ja tehdä mekko, johon olin kankaan jo aikoja sitten ostanut.

Mekon kiva kuosi sai minut nimeämään tämän Puuterihelmiä talvimekossa, sillä tässä on pieniä pisteitä, kuin helmiä kauniissa kaarevassa kuviossa ja talvimekoksi tätä olin suunnitellut.

Kangas on löytö palalaarista ja ostin sen katsomatta kuvioita tarkemmin. Sen kyllä huomasin, että kankaassa oli pieni reikä ja hiukan haalennut tuo kuvio jostain kohti. Myyjä tarkensi minulle, että se on kyllä huomioitu tämän kankaan hinnassa.

Hiukan kyllä harmitti, kun pesun jälkeen tarkastelin tätä kangasta. Siinä oli useammassa kohdassa haaleana tuo kuvio, joten olihan siinä jumppaamista, että sain nuo kaikki kappaleet leikattua. Jouduin kiertämään kuvio-ongelmat ja sen reiän ja kangas oli vielä leikattu alunperin vinoon ja se paheni pesussa. Kuvio oli myös haastava, kun yritin kohdistaa sitä etuosassa, niin silmissä nuo helmet vain vilisi.

Sen verran mokasin, että kaavoja tehdessäni, leikkasin ajattelematta ne hiukan liian leveiksi ylävartalosta ja sitten pitikin roimasti kaventaa. Ei olisi siis ollut niin haastavaa saada kaavoja aseteltua kankaalle, jos olisin tuon tajunnut heti. No, parempi, että reilumpi, kuin liian pieni, sen kun saa aina pienennettyä.

Kangas on trikoota, mutta kuitenkin aavistuksen vahvempaa, lähellä collage-kangasta, mutta joustaa. Ei rispaannu, joten ei tarvinnut myöskään tehdä huolittelua, mikä on aina helpotus ja pääntie ja helmakin tuli käännettyä vain yhden kerran ja siihen sitten tikkaus.

Tätä mallia ommellessa, tuli jotenkin mieleen muistot. Minulla oli vuosia sitten vähän tämmöinen mekko, itse ommeltu silloinkin, kun tapasimme mieheni kanssa ensimmäisen kerran. Joten hiukan on nostalgiaa tällä puuterihelmiä talvimekossa -mallilla. Mutta se edellinen mekko oli hiukan viileämpi vaaleanpunainen ja siinä ei ollut kuvioita. Mieskin heti muisti, että toihan on melkein sama mekko, mitä nyt melkein kolkyt vuotta vaan väliä näillä:)

Onko sinulla sellaista mekon mallia, mitä huomaamattasi toistat ja haluat ommella itsellesi? Löytyykö siihen jotain tiettyä syytä?

Itselläni tykkään mekon leveästä helmasta, mallin keveydestä, naisellinen malli myös imartelee sopivasti muotoja, mutta ei liikaa nuole niitä ja yksinkertaisena tämä sopii arkeen ja juhlaan.