JOULUN JA LOPPUVUODEN TUNNELMAT

Päätin jakaa joulun ja loppuvuoden tunnelmat tänne blogiin, kun lähinnä instassa olen noita kuvia jakanut. Jouluhan on jo aikaa sitten mennyt ja uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin tutulla tohinalla.

Mutta kaipa sitä kehtaa vielä muutaman sanan joulunajasta kirjoitella, kun en ole aikaisemmin ennättänyt. Töihin on palattu loppiaisen jälkeen ja kaksi päivää töitä oli kuin viikko. No, kyllä se tästä helpottaa, kun vauhtiin pääsee.

Jäin joululomalle 23.12. ja alkavaa lomaa oli odotettu, kuin kuuta nousevaa. Erilaiseen ja hieman hiljaisempaan jouluun olimme jo ennättäneet asennoitua ja hienostihan se meidän omalla porukalla menikin. Hyvä rento fiilis ja ei kiirettä minnekään.

Joulu ja loppuvuoden tunnelmat ovat tietysti parhaimmillaan, kun oma perhe on paikalla. Kuvassa olemme tyttärien kanssa juhlavimmissa asuissa, sillä joulua olemme aina halunneet juhlistaa arvostaen ja juhlaan paneutuen, paremmin pukeutumalla. Oma mekkoni on vuoden takaa ja siitä löytyy enemmän juttua täältä.

Jouluaattona kävimme kävelyllä ja sattuikin aivan mahtavan kirkas aamupäivä. Kuva, jonka nappasin ei oikeasti sovi jouluaaton kuvaksi, paremman saisi tunnelmaltaan juuri nyt, kun ulkona on ihanasti lumella kuorrutetut puut ja pensaat. Mutta se lumi tuppaa täällä etelässä tulemaan aina vähän viiveellä.

Meillä on kesällä tykätty Spriz-drinkin raikkaudesta ja koska meillä ei kukaan ole mitenkään innokas glögin juoja, niin päätimme nauttia glögin sijaan kuplivan Spritz-jouluversion. Resepti on Hartwallin sivulta.

Yhteen lasilliseen tuli: 2 rkl karpalomehua, 1dl Mionetto Prosecco-kuohuviiniä, 1/2 dl Harwallin Red Sodaa, appelsiiniviipale, pakastekarpaloita, rosmariinin oksa, jäitä ja tujaus Aperolia.

No, nuo karpalot jäi, kun en halunnut ostaa isoa pussia ja Hartwallin red soda oli loppu, joten ostin jotain vastaavaa, mutta ihan raikkaat jouludrinkit saimme nauttiaksemme.

Mukavia hetkiä vietimme yhdessä aattona ja tietysti muutama joululahja oli jokaiselle hankittuna.

Joulupyhät meni myös rennolla meiningillä ja intopiukeena tartuin aina neulepuikkoihin, kun oli mahdollista ja loppiaisen tienoilla sain vihdoin neuleeni valmiiksi. Neuleesta löytyy postaus täältä.

Välipäivät hilluin villasukissa ja tässä kuva sukista, jotka neuloin vuosi sitten ja silloin ne myös on kuvattu. Pitkiä valkoisia sukkia olen vähän säästellyt ja käyttänyt ikään kuin parempina sukkina. Näihin sukkiin löytyy ohje täältä.

Jos jokin positiivinen asia, voisi tästä koronan kurjimuksesta löytyää, niin se on lenkkeily. Olemme miehen kanssa käyneet juoksemassa ja pitkillä tehokävelyillä kohta vuoden verran säännöllisesti. Yleensä tuo juoksu on ollut lauantaina ja siihen on sitten näin talvisin kuulunut myös takkatulen ääressä haaveilu, eli tuleen tuijottaminen ja saunominen. Ihanan rentouttavaa puuhaa juoksun jälkeen.

Nyt olen itse päässyt jo siihen fiilikseen, että sinne lenkille on jo ihan himotus päästä. Niin ja en koskaan ole ollut mikään himolenkkeilijä, mutta kun olen päässyt vauhtiin, niin se kannattaa nyt säilyttää.

Uutta vuotta vietimme miehen kanssa kahden ja hopeinen mekko tuntui hyvälle valinnalle, sillä sen kanssa pystyin myös testaamaan uutta hopeista luomiväriä, jonka olin saanut. Tästä postauksesta löydät tuon kauniin setin, josta löytyy myös kaunista vaaleanpunaista kimalletta luomille.

Halusin kattaa uuden vuoden illallisen hopealla, johtuen varmaankin siitä, että askartelin hopeiset lasipullot teemaan sopiviksi joulukalenteriin, jo ennen joulua. Nämä helpot ja kauniit lasipullot olivat myös jouluaattona kattauksessa mukana.

Harmitti, kun menin vähän liian myöhään ostamaan punaisia ruusuja jouluaattona, sillä jäljellä oli vain onneton kimppu, jossa oli ruusuja mukana. Ostin kimpun ja irrotin ruusut astelellakseni ne noihin lasipulloihin. Vähän huonokuntoisia olivat, mutta kyllä ne homman hoitivat.

Uuden vuoden illallista kattaessani, laitoin vaihteeksi kynttilät noihin pulloihin, sillä kimallusta ja muuta oli ihan riittävästi ja ajattelin valkoisten kynttilöiden olevan rauhoittava tekijä. Hyvin sopivat valkoiset kynttilät asetelmaan ja mukana oli vielä muutama pihan tuijasta napattu oksa.

Vaikka jonkin verran raketteja ihmiset ampuivat, niin hiljaista oli ja rauhallisesti vuosi vaihtui.

Näin sai päätöksensä jälleen yksi vuosi ja olikin aika erikoinen sellainen. Mitä sitä enää muuta siitä miettimään, sillä uudelle vuodelle annetaan mahdollisuus päihittää tuo vanha ja uskon, että se ei ole temppu eikä mikään. Parempaa on varmasti tiedossa!

Millaiset fiilikset sinulle jäi joulusta ja loppuvuodesta?