• Käsityöt

    UNIKUDELMIA

    Kävin viime viikolla ihanassa Unikudelmia esittelevässä näyttelyssä. Tämä kirjallisuuslähtöinen näyttely on peräisin 36 kirjasta, suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista. Näyttely on suunnattu lapsille mutta se toimii aikuisillekin. Ennen kaikkea nautin neule-, virkkaus yms. kädentaitoihin liittyvistä jutuista, joita haluan nostaa esille. En tiennyt mitä odottaa, mutta tämä näyttely kyllä palkitsi kaikin tavoin. Se toi ihania elämyksiä ja rauhallista mieltä ja viehätti todella. Sanoisin ihan, että terapeuttinen fiilis jäi, sellainen, joka usein neuloessa tulee. Unikudelmia on lastenkulttuurikeskuksen näyttelytuotanto ja tämä näyttely on matkannut useissa kohteissa ympäri maata ja sen on jo nähnyt 80 000 ihmistä. Idea on kehitelty Oulussa ja sieltä se on lähtenyt viehättämään muitakin paikkakuntia. Tällä hetkellä tähän näyttelyyn voi…

  • Neulominen

    KIIREETÖNTÄ NEULOMISTA

    Kiireetöntä neulomista. Mitä se muka on? No, jokainen joka on innostunut neulomisesta, nauttii lankojen hiplaamisesta kaupassa ja niiden ostamisesta, vaikka niitä lankoja olisi kotonakin, mutta kuka niitä laskee. Lankakassi pursuten sitä kiirehtii kotiin ja haluaa heti aloittaa sen uuden neuletyön. Hyvä kun saa takin päältään, niin ne puikot on heti löydettävä ja se mallikin pitää vielä kehitellä tai löytää, jos se on ollut jo mielessä. Edelliset aloitukset potkaistaan sängyn alle ja käydään uuteen käsiksi. Kiireessä tulee vähän mokailtua, kun on niin kiva saada se neule valmiiksi ja vähän äkkiä. Vaikka aluksi pitää hiukan miettiä, että mitenkäs ne silmukat nyt luodaankaan. Harmi, että se äiti silloin aina loi ne silmukat, jotta…

  • Neulominen

    POHDINTAA NEULOMISESTA

    Tässä hieman pohdintaa neulomisesta, sillä olen tässä miettinyt omaa suhtautumista rakkaaseen neulomisharrastukseeni ja välillä ajatellut sen olevan jo todella riippuvaisuuteen rinnastettavaa. Eihän se mitään haittaa, mutta välillä pitää testata itseäni tämän riippuvuuden suhteen ja tarkistaa, että pystynkö esimerkiksi katsomaan televisiota ilman, että jotakin neuloisin. No, arvaatko miten käy? Jotakin tarvitsen käteeni, sillä sitten minun tulee neulomisen sijasta räplättyä kannykkää. Eli onhan tämä nyt huomattavasti pienempi pahe. Eikö? Olen pienestä tytöstä asti neulonut ja en ollut aikaisemmin ajatellut tuota, että sillä on myös terapeuttisia vaikutuksia. Yläkoulussa istuimme tyttöporukalla takapenkissä ja neuloimme, vaikka opettaja siitä meinasi pahastua ja ihmetteli moista käytöstä. Onneksi kaverini oli hieman suulas ja topakka ja kuittasi opettajalle, ”ettei…