Neulominen

MIKÄ OLI LEMPIAINEESI KOULUSSA?

Kouluajoista on jo ikuisuus ja jos joku olisi kysellyt aikoinaan, että mikä oli lempiaineesi koulussa, olisin heti kertonut, kuten arvata voit, että minun lempiaineeni koulussa oli tietysti käsityöt.

Rakastin niitä pieniä juttuja, eli askartelua, jolla aloitimme ja joka sitten johdatti meitä kohti käsitöitä eli ompelemista, virkkaamista ja neulomista, kun kasvoimme isommiksi.

Muistan kuinka virkkaaminen oli hauskaa, vaikkei pannunlapusta neilötä koskaan tullutkaan ja miltä tuntui sitten aloittaa hiukan vaativampia käsitöitä, kuten neulomista.

Viidennellä luokalla oli pakollinen teknisen työn syksy, se harmitti aluksi, sillä en ollut kiinnostunut siitä lainkaan. Olihan sekin hauskaa omalla tavallaan, mutta siinä piti käyttää voimaa, eli meikäläiselle haastavaa oli sahaaminen. No se ei minulla mennyt ihan putkeen ja muistan, että opettaja auttoi minua, kun voimat eivät riittäneet sahaamiseen. Taisimme askarrella puupalikoista krokotiilin, joka onnistui kuitenkin ihan siedettävästi.

Olin hyvä virkkaamaan, neulomaan ja ompelemaan ja kun onnistuu, niin tottakai se motivoi kehittymään vielä paremmaksi.

Olisihan se lempiaine tietysti voinut olla matikka, joka ei minulle ole koskaan ollut houkuttelevin aine koulussa. Hassua, etten tajunut silloin, että myös käsitöissä tarvitaan sitä matikkaa. Olisi varmasti kannattanut panostaa myös siihen.

Neulominen on taito, joka kiehtoo monia, mutta samalla se voi tuntua vaikealta, kun ei tiedä mistä aloittaa. Onneksi neulominen ei ole vain tekniikkaa ja lankoja, vaan myös luovaa itseilmaisua, josta voi nauttia kuka tahansa.

Haluan jakaa tarinan ystävästäni, jonka lempiaine koulussa ei ollut käsityö, vaan matematiikka. Muistan, kuinka numerot ja kaavat tarjosivat hänelle loputtomia haasteita ja ratkaisuja, joiden avulla hän koki saavansa järjestystä elämäänsä.

Eräänä päivänä opettaja huomasi hänen intohimonsa matemaattisiin ongelmiin ja ehdotti, että hän kokeilisi neulomista. Opettaja kertoi, että neulominen on paljon muutakin kuin pelkkä harrastus – se on myös matemaattista ajattelua, kuvioiden luomista ja ongelmanratkaisua.

Aluksi ystäväni oli skeptinen. Miten langat ja puikot voisivat olla yhtä jännittäviä kuin yhtälöt ja geometrian muodot? Hän päätti kuitenkin antaa sille mahdollisuuden, ja pian hän huomasi, kuinka neulominen avasi hänelle täysin uuden maailman,

Hän kertoi minulle innoissaan, että silmukoiden laskeminen, kuvioiden suunnittelu ja jopa virheiden korjaaminen vaativat samaa keskittymistä ja tarkkuutta, kuin matematiikan ongelmien ratkaiseminen. En ollut itse ikinä osannut ajatella noin hienosti, kun oli kyse neulomisesta, niin paljon, kun sitä rakastankin.

Neulominen ei kuitenkaan ole vain matemaattista tarkkuutta – se on myös luovaa vapautta. Voi suunnitella omia malleja, valita värejä ja yhdistää erilaisia tekniikoita.

Jokainen uusi projekti on mahdollisuus oppia jotain uutta ja kehittää taitoja. Tämä yhdistelmä luovuutta ja järjestelmällisyyttä teki myös hänelle neulomisesta lempiharrastuksen.

Jos sinäkin olet kiinnostunut neulomaan oppimisesta, mutta et tiedä mistä aloittaa, niin älä huoli. Kaikki voivat oppia neulomaan, ja se voi alkaa aivan yllättävästä jutusta – vaikkapa lempiaineestasi koulussa

Ehkä olet aina rakastanut biologiaa ja löydät inspiraatiota luonnon kuvioista ja muodoista. Niitä voi sitten muokata ja kehitellä neulomisen kuvioiksi tms.

Eli huomaatko, että vaikka se lempiaineesi koulussa ei ole ollut käsityö, niin voit silti oppia neulomaan, mikäli niin haluat.

Neulominen on taito, joka tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia, ja se voi tuoda iloa ja rauhaa kiireiseen arkeen. Älä pelkää ottaa ensimmäistä askelta – maailma odottaa sinua lankojen ja puikkojen kera.

Jos haluat aloittaa neulomisen opettelemisen jo tänään, niin nappaa talteen ilmainen neulomisen Miniopas täältä. Se avaa sinulle hieman neulomisen saloja ja auttaa alkuun.

4 Comments

  • Synnöve Hämäläinen

    Miun lempiaineet olivat liikunta ja matematiikka – ei todellakaaan käsityöt. En olisi ikinä selvinnyt koulun kässäjutuista ilman äidin apua. Hän ompeli vinokantit kotitalousessuun ja monet muut ja vahti, että neuloin ainakin viisi kerrosta lapasiin. No äiti olikin ammattilainen kotiompelija.
    Nyt jo eläkeläisenä matikan- ja atkopen hommista, en tekisi muuta kuin neuloisin. Voi kuinka mukavaa on käyttää verrantoa langanvaihdoksiin ja laskea tasanjaollisuutta ja vaikka mitä matikkajuttuja sukan tai villapaidan suunnittelussa. Ja valmiiden kaavioiden lukeminen on ihan helppoa, vähän kuin geometriaa.

    Synne

    • Minna

      Ihana kuulla, että käsitöistä on tullut sinulle se tärkeä juttu. Olen myös itse ohjannut ja opettanut tyttärilleni käsityön perusteet, koska koulussa niitä ei pahemmin opetettu. Harmi vain, ettei kaikki osaa neuloa tai opettaa tätä taitoa eteenpäin, jos ei ole sitä opetusta koulusta saanut tai kotona kukaan ei ole osannut auttaa.
      Kiitos paljon kommentistasi:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *